Voiko sisäilman laadun mittauksen tehdä itse vai tarvitaanko asiantuntija?

Sisäilman laadun mittauksen voi tehdä itse yksinkertaisilla kotimittareilla, mutta se ei korvaa ammattilaisen tekemää sisäilmatutkimusta. Kotimittarit sopivat ensivaiheen seurantaan ja selkeiden ongelmien, kuten korkean kosteuden tai hiilidioksiditason, havaitsemiseen. Kun oireet jatkuvat, syy ei selviä tai epäillään kosteusvauriota, tarvitaan asiantuntija, joka tunnistaa ongelman juurisyyn ja dokumentoi löydökset luotettavasti.

Epämääräiset oireet ilman selitystä viivästyttävät korjausta ja heikentävät asumisterveyden selvittämistä

Jos sinulla tai perheelläsi on toistuvia hengitystieoireita, päänsärkyä tai väsymystä kotona, mutta kotimittari ei näytä mitään poikkeavaa, ongelma ei välttämättä ole mittarissa vaan siinä, mitä se ei pysty havaitsemaan. Kotimittarit mittaavat vain muutamaa muuttujaa, kun taas sisäilman laatu voi heikentyä monesta eri syystä samanaikaisesti. Tällöin ainoa tapa selvittää todellinen tilanne on ammattilaisen tekemä sisäilmatutkimus, jossa käydään läpi sekä ilmanvaihto, rakenteet että mahdolliset epäpuhtauslähteet.

Ongelman tunnistaminen ilman juurisyyn selvittämistä johtaa toistuviin ja kalliisiin korjauksiin

Monessa tapauksessa sisäilmaongelmaa yritetään ratkaista ilman tietoa siitä, mistä se oikeasti johtuu. Saatetaan vaihtaa ilmansuodattimet tai tuulettaa enemmän, mutta oireet palaavat. Tämä johtuu siitä, että oire ja syy ovat eri asioita. Ammattilainen selvittää, onko kyse ilmanvaihdon toimimattomuudesta, rakenteellisesta kosteusongelmasta vai jostakin muusta, ja antaa korjaussuositukset sen mukaan. Näin korjaukset kohdistuvat oikeaan paikkaan eikä samaa ongelmaa tarvitse ratkaista uudelleen.

Mitä sisäilman laadun mittaaminen tarkoittaa?

Sisäilman laadun mittaaminen tarkoittaa sisätilojen ilman ominaisuuksien selvittämistä erilaisilla mittausmenetelmillä. Mitattavia suureita ovat muun muassa kosteus, lämpötila, hiilidioksidipitoisuus, haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä hiukkaset. Tavoitteena on selvittää, onko sisäilma terveellistä ja turvallista asua.

Mittaaminen voi tarkoittaa yksinkertaista kosteuden seurantaa kotimittarilla tai laajaa ammattilaisen tekemää tutkimusta, jossa selvitetään useita muuttujia samanaikaisesti. Mittausmenetelmä valitaan aina sen mukaan, mitä halutaan selvittää ja kuinka tarkkaa tietoa tarvitaan.

Sisäilman laatu ei ole vain yksi luku tai arvo. Se koostuu monesta tekijästä, joista jokainen voi vaikuttaa asumismukavuuteen ja terveyteen erikseen tai yhdessä. Siksi pintapuolinen mittaus ei aina kerro koko kuvaa.

Mitä sisäilman ongelmia kotimittarit voivat havaita?

Kotimittarit voivat havaita ilman kosteuden, lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden vaihtelut. Jotkut laitteet mittaavat myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaistasoa tai pienhiukkasia. Ne sopivat hyvin ensivaiheen seurantaan ja tilanteisiin, joissa halutaan varmistaa, pysyykö esimerkiksi kosteus normaalilla tasolla.

Kotimittarit ovat hyödyllisiä silloin, kun haluat seurata ilmanlaatua arjessa tai tarkistaa, tuuletetaanko asuntoa riittävästi. Korkea hiilidioksidipitoisuus voi kertoa ilmanvaihdon puutteellisuudesta, ja korkea suhteellinen kosteus voi ennakoida kosteusongelmia.

Kotimittareiden rajoituksena on se, että ne eivät tunnista yksittäisiä haitallisia aineita, kuten homeitiöitä, asbestia tai radonkaasua tarkasti. Ne eivät myöskään kerro, mistä mitattu ongelma johtuu tai miten se pitäisi korjata. Kotimittari on siis hyvä apuväline, mutta ei korvaa ammattimaista arviota.

Milloin sisäilman mittaukseen tarvitaan asiantuntija?

Asiantuntija tarvitaan silloin, kun oireet jatkuvat selityksettä, epäillään kosteusvauriota tai hometta, tai kun kotimittari näyttää poikkeavaa mutta syy ei selviä. Asiantuntija tarvitaan myös ennen asuntokauppaa tai silloin, kun taloyhtiö haluaa selvittää sisäilman tilan kattavasti.

Erityisesti seuraavissa tilanteissa ammattilaisen arvio on tarpeen:

  • Asukkailla on toistuvia hengitystieoireita tai muita terveyshaittoja, jotka helpottuvat muualla ollessa
  • Rakennuksessa on havaittu kosteusvaurio tai vesivuoto
  • Ilmanvaihto ei toimi kunnolla tai on epäselvää, toimiiko se lainkaan
  • Asunnon ostaja tai myyjä haluaa luotettavan tiedon sisäilman tilasta ennen kauppaa
  • Taloyhtiö suunnittelee korjauksia ja tarvitsee tietoa ongelmien laajuudesta

Ammattilainen pystyy arvioimaan tilanteen kokonaisuutena, yhdistämään mittaustulokset rakenteiden kuntoon ja ilmanvaihdon toimivuuteen sekä selvittämään, mistä ongelma todella johtuu.

Miten ammattilaisen sisäilmatutkimus eroaa itse tehdystä mittauksesta?

Ammattilaisen sisäilmatutkimus eroaa kotimittauksesta ennen kaikkea laajuudessa, menetelmissä ja tulkinnan laadussa. Asiantuntija käyttää kalibroituja mittauslaitteita, tutkii ilmanvaihdon toimivuuden, arvioi rakenteet ja dokumentoi löydökset valokuvien kanssa kirjalliseen raporttiin.

Kotimittaus antaa hetkellisen lukeman yhdestä tai muutamasta muuttujasta. Ammattilainen sen sijaan tarkastelee sisäilmaa osana laajempaa kokonaisuutta: miten rakenteet, ilmanvaihto ja mahdolliset epäpuhtauslähteet vaikuttavat toisiinsa. Tämä yhdistelmä on se, mitä yksittäinen kotimittari ei pysty tekemään.

Tutkimuksen lopputuloksena syntyy raportti, joka sisältää havainnot, johtopäätökset ja suositukset korjaustoimenpiteistä. Raportissa voidaan arvioida myös korjausten kiireellisyyttä, mikä auttaa priorisoimaan toimenpiteitä. Tämä tieto on konkreettista ja käyttökelpoista, kun päätetään seuraavista askelista.

Mitä sisäilmatutkimus maksaa ja kuka sen tilaa?

Sisäilmatutkimuksen hinta vaihtelee tutkimuksen laajuuden ja kiinteistön koon mukaan. Tutkimuksen voi tilata yksityinen asunnon omistaja, asunnon ostaja, taloyhtiö tai kiinteistönomistaja. Hintaan sisältyy aina tarkastustyö, raportin laatiminen ja tarvittavat mittaukset.

Yksityinen asunnon omistaja tai ostaja tilaa tutkimuksen yleensä silloin, kun epäilee ongelmaa tai haluaa varmistua asunnon kunnosta ennen kauppaa. Taloyhtiö puolestaan tilaa laajemman selvityksen, kun halutaan kartoittaa koko rakennuksen sisäilman tila ja suunnitella mahdollisia korjauksia.

Tarkkoja hintoja ei voi antaa etukäteen, koska tutkimuksen laajuus määräytyy aina tilanteen mukaan. Kannattaa pyytää tarjous sisäilmatutkimuksesta, jossa kerrotaan, mitä tutkimus sisältää ja millainen raportti siitä syntyy.

Miten sisäilmaongelmat ratkaistaan tutkimuksen jälkeen?

Sisäilmaongelmat ratkaistaan tutkimuksen jälkeen raportissa annettujen korjaussuositusten perusteella. Raportti kertoo, mistä ongelma johtuu, mitä toimenpiteitä suositellaan ja kuinka kiireellisiä ne ovat. Korjaukset voivat kohdistua ilmanvaihtoon, rakenteisiin tai molempiin.

Tutkimusraportti on korjausprosessin lähtökohta. Se antaa urakoitsijoille ja suunnittelijoille tarvittavan tiedon siitä, mihin korjaukset pitää kohdistaa. Ilman tätä tietoa korjauksia tehdään usein arvauksien varassa, mikä voi johtaa siihen, että ongelma ei poistu tai se palaa myöhemmin.

Korjausten jälkeen on suositeltavaa tehdä seurantamittaus, jolla varmistetaan, että toimenpiteet ovat parantaneet sisäilman tilaa. Näin voidaan olla varmoja siitä, että asuminen on jälleen turvallista ja terveellistä.

Me Suomen Asiantuntijapalveluissa teemme sisäilmatutkimuksia, joissa selvitämme ilmanvaihdon toimivuuden, epäpuhtausmittaukset ja ongelmien juurisyyt. Dokumentoimme kaikki havainnot valokuvien kanssa ja annamme selkeät suositukset korjaustoimenpiteistä. Jos epäilet sisäilmaongelmaa tai haluat selvittää tilanteen ennen asuntokauppaa, ota meihin yhteyttä – meillä on 48 tunnin asiakaslupaus.

Lisää luettavaa

Miten rakennuksen kuntotutkimus auttaa korjaussuunnittelussa?

Mitä riskejä syntyy jos rakennuksen kuntotutkimus laiminlyödään?

Miksi sisäilman laadun mittaus on tärkeää kiinteistössä?

Mitä hyötyä rakennuksen kuntotutkimuksesta on taloyhtiölle?

Mitä sisäilman laadun mittaus tarkoittaa käytännössä?

Miten rakennuksen kuntotutkimus eroaa kuntoarviosta?

Kannattaako viemärikuvaus tilata vanhaan taloon?

Mitä rakennuksen kuntotutkimus sisältää?

Milloin viemärikuvaus on pakollinen?