Omakotitalon kuntotarkastus
Omakotitalon kuntotarkastus antaa ostajalle ja myyjälle puolueettoman ja selkeän kokonaiskuvan rakennuksen kunnosta, mahdollisista riskirakenteista sekä tulevista korjaus- ja huoltotarpeista. Tarkastus auttaa tekemään asuntokaupan päätöksiä mahdollisimman hyvän tiedon pohjalta.
Satpan asiantuntija tarkastaa omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon sovitun tarkastuslaajuuden mukaisesti. Tarkastuksessa arvioidaan rakennuksen näkyvät ja saavutettavissa olevat rakenteet, tekniset järjestelmät sekä rakennusajankohdalle tyypilliset riskikohdat. Havainnot kootaan selkeään kirjalliseen raporttiin.
Asuntokaupan kuntotarkastuksia Suomessa säätelee Rakennustietosäätiön KH 90-00394 -ohjeistus, jonka mukaisesti Suomen Asiantuntijapalvelut Oy (Satpa) toteuttaa omakotitalojen kuntotarkastuksia.
Kuntotarkastus tuo varmuutta asuntokauppaan
Talon kuntotarkastus kannattaa tehdä ennen kaupantekoa tai viimeistään silloin, kun kaupasta neuvotellaan. Näin tarkastuksessa havaitut puutteet, riskit ja mahdolliset lisätutkimustarpeet voidaan ottaa huomioon ennen lopullista ostopäätöstä ja kaupan ehtojen sopimista.
Ostajalle omakotitalon kuntotarkastus antaa tietoa rakennuksen nykyisestä kunnosta ja auttaa arvioimaan tulevia korjauksia. Myyjälle tarkastus tarjoaa dokumentoitua tietoa kohteesta ennen myyntiä ja auttaa kertomaan rakennuksen kunnosta avoimesti ostajaehdokkaille.
Milloin omakotitalon kuntotarkastus tarvitaan?
- Olet ostamassa omakotitaloa, paritaloasuntoa tai erillistaloa.
- Olet myymässä taloa ja haluat selvittää sen kunnon ennen myyntiä.
- Rakennuksen kunnosta, kosteudesta tai rakenteista on herännyt kysymyksiä.
- Haluat tunnistaa tulevia korjaus– ja huoltotarpeita.
- Tarvitset puolueettoman asiantuntija-arvion talokaupan tueksi.
Omakotitalon kuntotarkastuksen hinnasto
Omakotitalon kuntotarkastuksen hinta sisältää alv 25,5%
Omakotitalon kuntotarkastus 2010 tai uudempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon kuntotarkastus 1989–2009
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon kuntotarkastus 1988 tai vanhempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 2010 tai uudempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Asuntokaupan kuntotarkastus 1989–2009
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Asuntokaupan kuntotarkastus 1988 tai vanhempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 2010 tai uudempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1989-2009
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1988 tai vanhempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 2010 tai uudempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1989-2009
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1988 tai vanhempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 2010 tai uudempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1989-2009
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Omakotitalon asuntokaupan kuntotarkastus 1988 tai vanhempi
-
Omakotitalon, paritaloasunnon tai erillistalon kuntotarkastus talon koosta riippumatta asuntokaupan yhteydessä
-
KH 90-00394 -ohjeen mukaan
-
Sis. tarvittaessa yhden rakenneavauksen levyseinärakenteeseen
Lisäpalveluhinnasto
-
Lisäavaukset kuntotarkastuksen yhteydessä 75 €
Kuntotarkastuksen hinta sis. 1 kpl rakenneavauksia
-
Ryömintätilan/tuulettuvan alapohjan tarkastus 150 €
-
Varastorakennuksen tmv. pienen lisärakennuksen tarkastus 250 €
-
Muussa asuinkäytössä olevat tilat 375 €
Harrastetila, pihasauna tmv.
-
Esitietojen keruu alkuhaastattelussa 75 €
Ei veloiteta jos sähköinen esitietolomake toimitettu ennen tarkastusta
-
Summary of report in English 175 €
-
Matkakuluveloitus 1 €/km
Matkat lasketaan osoitteesta Rautatienkatu 16 33100 Tampere. Veloitus maksimissaan 100 €.
Mitä omakotitalon kuntotarkastus sisältää?
Tarkastuksen tarkka sisältö määräytyy kohteen iän, rakenteiden, koon ja sovitun tarkastuslaajuuden mukaan. Omakotitalon kuntotarkastuksessa arvioidaan tavallisesti seuraavia osa-alueita:
- piha-alueet, maanpintojen kallistukset ja sadevesien ohjaus
- perustukset, sokkeli, alapohja ja mahdollinen ryömintätila
- salaojat ja rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta
- julkisivut, ulkoseinärakenteet, ikkunat ja ovet
- vesikatto, yläpohja ja kattoturvatuotteet
- sisätilojen näkyvät pinnat ja rakenteet
- märkätilat sekä pintakosteuden havainnointi soveltuvin osin
- manvaihto, lämmitys ja muut näkyviltä osin arvioitavat tekniset järjestelmät
- rakennusajankohdalle tyypilliset riskirakenteet ja mahdolliset lisätutkimustarpeet
Kuntotarkastus tehdään pääosin aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin. Jos tarkastuksessa havaitaan viitteitä mahdollisesta vauriosta tai riskirakenteesta, asiantuntija voi suositella tarkempaa kuntotutkimusta, rakenneavausta tai muuta lisäselvitystä.
Vesikatto
Vesikatto on talon kriittisimpiä osia. Nimensä mukaisesti sen tehtävänä on suojata taloa ylhäältä päin tulevalta kosteusrasitukselta, joka vuodenaikojen ja sään vaihteluiden ansiosta saattaa tulla eri muodoissa. Oleellista on, että rakenne on tiivis myös läpivientien osalta. Tärkeää on myös, että kate on puhdas, jotta vesi virtaa siinä esteettä ja jotta katteen pintaa vaurioittavalla kasvustolla ei ole elinolosuhteita.
Lisäksi katolle ja katolla kulku on oltava turvallista, jotta kaikille huolto- ja tarkistuskohteille on pääsy kelistä riippumatta. Lumiesteitä tarvitaan suojaamaan katteen alla olevia oleskelu- ja kulkualueita.
Yläpohja
Yläpohja on ylimmän kerroksen sisäkaton ja vesikaton välinen rakenne. Yläpohjan toiminnan kannalta on oleellista että sisäpuolinen lämpö ja kosteus eivät pääse kerääntymään vesikaton alle muodostaen kosteusvaurioita. Yläpohjassa on usein puurakenteita.
Pientalojen yläpohja on lähes poikkeuksetta puurakenteinen myös kivitaloissa. Koska lämpö nousee ylöspäin, yläpohjalla on suuri merkitys rakennuksen lämpötalouden kannalta. Oikein toimivassa yläpohjassa ilman- ja höyrynsulku rakenteen sisäpuolella on tiivis, eristepaksuus suuri ja eristeen yläpuolinen tila tuulettuu kunnolla. Lisäksi läpiviennit ovat tiiviitä sekä ilmanvaihtoputket ja viemärin tuuletusputki kunnolla kannatettuja ja eristettyjä. Myös niiden läpiviennit niin sisäkatosta, aluskatteesta kuin vesikatosta ovat tiiviit. Lisäksi hyvässä yläpohjassa on kunnollinen kulkuväylä eristeiden päällä, jotta siellä liikkuminen huolto- ja tarkastustoimia varten onnistuu rakenteita vaurioittamatta.
Aluskatteen tehtävänä on johtaa vesikatteen alapuolelle kertynyt vesi – joka voi tulla joko kondenssin tai vesivuotojen seurauksena – pois rakennuksen sisältä ulkoseinien ulkopuolelle. Sen vuoksi aluskatteen tiiveys ja sopiva kireys (ei liian kireä eikä liian löysä) ovat tärkeitä.
Julkisivu ja ulkoseinärakenteet
Ulkoseinärakenteet muodostavat pientaloissa usein koko vesikatekuorman kantavan rakenteen. Ne ovat luonnollisesti suoja säätä vastaan sekä määrittelevät hyvin pitkälti talon ulkoasun.
Julkisivun tarkastuksessa todetaan sen vesitiiveys, joka on kriittistä erityisesti ikkunoiden ja ovien osalta sekä eri rakenteiden liittymissä. Toinen merkittävä tekijä on tuuletusrako, silloin kun rakenteen toiminta sitä edellyttää. Hirsiseinät ja kivirakenteiset talot on usein toteutettu ilman tuulettuvaa julkisivua, mutta esimerkiksi tiili- ja lautaverhouksen yhteydessä tuuletusrako on yleensä olemassa tai sen tulisi olla olemassa rakenteen oikeaoppisen toiminnan takaamiseksi.
Koska sisäilman kosteus = ulkoilman kosteus + ihmisen tuottama kosteuslisä (suihku, ruoan valmistus, pyykinpesu ym.), suuntautuu vesihöyryn osapaine lähes aina rakennuksen sisätiloista ulospäin. Tämän vuoksi ulkoseinien sisäpinnassa tulee olla ehjä ilmansulku. Useimmiten ilmansulun tulee olla myös höyrytiivis (mineraalivillaeristeet). Estämällä ilman tai ilman- ja vesihöyryn kulku seinärakenteen sisään, estetään vesihöyryn tiivistyminen nesteeksi rakenteen sisällä. Toisaalta rakenteen tulee olla ulkopuoleltaan vesihöyrytiiveydeltään alhainen, jotta rakenteeseen mahdollisesti päässyt vesi pääsee poistumaan ulospäin. Tuuletusraollisessa rakenteessa on oleellista että ulkokuori, esimerkiksi lauta- tai tiiliverhoilu estää veden pääsyn varsinaiseen seinärakenteeseen, ja toisaalta päästää verhoilun taustan vapaasti tuulettumaan alhaalta ylöspäin. Näin ollen tuuletusraon tulee olla avoinna koko matkaltaan.
Ulkoseinien ja julkisivun osalta tarkastetaan mm. pinnoitteen kunto ja eri rakenteiden kuten ikkunoiden, ovien, katosten yms. liityntä seinärakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan ikkunoiden kunto ja vesitiiveys, niiden pellitys sekä tuuletusraon avoimuus.
Alapohja ja salaojat
Alapohja tarkoittaa rakennuksen maanvastaisia rakenteita. Kaikki tiedämme, että perustan tulee olla kunnossa, jotta talo ei pääse painumaan ja pysyy paikallaan, mutta talon perustamiseen ja alapohjarakenteisiin liittyy paljon muitakin tekijöitä kuin kantavuus.
Maapohjassa on lähtökohtaisesti kylmää ja kosteaa ja siellä kasvaa aina mikrobeja. Siksi alapohjan rakenteet ovat merkittävässä osassa, kun halutaan varmistaa että kylmä ja kosteus tai mikrobit eivät pääse leviämään talon sisäosiin tai rakenteisiin. Kunnollinen alapohja on kuiva, eli siinä on toimivat salaojat, jotka johtavat pohjaveden pois talon rakenteista. Lisäksi maan pinnan kallistus ja sadevesijärjestelmä ohjaavat hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Salaojista ja niiden tutkimisesta ja korjaamisesta voit lukea lisää täältä.
Alapohjan alla tulisi olla kapillaarikatko, joka estää maakosteuden kapillaarisen nousun rakenteisiin. Lämmöneristyksen tulisi olla riittävä, jotta rakenteisiin ei pääse syntymään kylmäsiltoja, joihin sisäpuolinen kosteus tiivistyy.
Maanvaraisen lattian alapuolen tarkastaminen purkamatta rakenteita ei onnistu sisältä käsin, joten tarkastuksessa keskitytään ulkopuolisten tekijöiden kuten salaojien, pinnan kallistusten, sokkelin ja lattian korkojen sekä vesieristyksen arviointiin. Rakenteita arvioidaan lisäksi piirustuksista ja jos lattiassa on esimerkiksi valesokkeli, kaksoislaattarakenne tai betonilattian päälle tehtyjä puurakenteita, voidaan näitä tutkia rakenneavauksin. Valesokkelista voit lukea lisää täältä.
Tuulettuva alapohja (rossipohja) on yleensä tutkittavissa, tai oikeastaan sen tulisi aina olla tutkittavissa, sillä siinä tulisi olla riittävä korkeus ryömintään ja riittävän suuri kulkuluukku. Ryömintätilan tutkiminen on merkittävä osa ryömintätilaisella alapohjalla varustetun rakennuksen kuntotarkastusta, sillä erityisesti puurakenteisiin alapohjiin liittyy aina kosteusvaurioriski.
Ryömintätiloissa on lähes poikkeuksetta osan aikaa vuodesta olosuhteet, joissa mikrobikasvusto voi hyvin ja kasvaa, joten niiden toiminnasta voidaan varmistua vain pitkäaikaisseurannalla.
Märkätilat ja kosteuskartoitus
Märkätilojen sijoittelu huoneistojen sisälle on ollut merkittävä tekijä 1900-luvun rakennustekniikassa. Paineellisen veden tuonti ja käyttö sisätiloissa on asettanut paljon erilaisia vaatimuksia rakenteille ja erityisesti veden käyttöpaikoille märkätiloihin.
Hyvin toteutetussa märkätilassa roiskuva vesi ohjataan viemäriin niin että se ei pääse aiheuttamaan liiallista kosteusrasitusta rakenteisiin. Tämä edellyttää oikein toteutettuja vesieristeitä, oikein asennettuja lattiakaivoja, oikeaoppisia lattian kallistuksia sekä tulvakynnyksiä. Toisaalta ilmaan siirtyvä kosteus johdetaan ilmanvaihdon kautta märkätilasta ulkoilmaan.
Koska vesieristeiden tarkastaminen laattapintojen alta ei ole mahdollista, tarkastuksissa hyödynnetään pintakosteusmittausta, tarkistetaan vesieristeen asennus lattiakaivoista ja muista läpivienneistä sekä tutkitaan lattiakaivon asennus, lattioiden kallistukset ja tulvakynnykset. Lisäksi ilmanvaihdosta todetaan poiston toiminta, korvausilman saanti siirtoilmareittiä tai tuloilmakanavaa pitkin sekä turvallisuuden kannalta oleelliset sähkökalusteiden sijoittelut ja vikavirtasuojaukset.
Talotekniikka
Talotekniikalla tarkoitetaan rakennuksen ilmanvaihto-, lämmitys-, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmää. Niiden toteutuksessa on suuri määrä variaatioita riippuen rakennuksen iästä ja siihen tehdyistä muutoksista.
Ilmanvaihto on keskeinen osa-alue sisäilman laadun kannalta. Rakenteista ja asumisesta tulee aina epäpuhtauksia sisäilmaan ja riittävää ilmanvaihtoa tarvitaan pitämään niiden määrä alhaisena terveissäkin rakennuksissa.
Ilmanvaihdolla on merkitystä myös rakennuksen energiatalouteen ja lämpöviihtyvyyteen. Kun talossa on vain koneellinen poisto tai täysin painovoimainen ilmanvaihto, tuodaan korvausilma usein suoraan ulkoa ilman esilämmitystä, joka voi aiheuttaa vedon tunnetta. Toisaalta korvausilman määrästä ja suodatuksesta on huolehdittava, jotta alipaineinen rakennus ei ime korvausilmaa rakenteiden läpi tuoden mukanaan epäpuhtauksia ja/tai epämiellyttäviä hajuja. Ilmanvaihto myös poistaa rakennuksen sisäilmassa olevaa kosteutta vähentäen rakenteiden kosteusrasitusta.
Vesi- ja viemärijärjestelmästä tarkastetaan vesikalusteiden kunto ja näkyvät liitännät sekä kannakoinnit. Lisäksi mitataan käyttöveden virtaama ja maksimilämpötila. Lämpimän veden tulee olla riittävän lämmintä, jotta esimerkiksi legionella-bakteeri ei pääse kasvamaan käyttövedessä.
Lämmitysjärjestelmällä on suuri merkitys rakennuksen energiatalouden kannalta. Toisaalta hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä takaa tasaisen lämpötilan kaikissa huoneiston osissa, jolloin asumisviihtyvyys kasvaa. Lämmitysjärjestelmä on usein yhdistelmä erilaisia lämmönjakojärjestelmiä ja lämmönlähteitä, joten niiden tarkastamisessakin on suuri määrä variaatioita. Erityisesti polttoaineisiin, kuten öljyyn tai puuhun, perustuvat lämmitysjärjestelmät ovat myös turvallisuusriski, joten niihin liittyviä rakenteita arvioidaan aina myös tältä kannalta.
Sähköjärjestelmät ovat pientaloissa usein varsin yksinkertaisia ja niiden toiminnan syvällinen tarkastaminen ei ole mahdollista tai tarpeen normaalin kuntotarkastuksen yhteydessä. Sähköjärjestelmässä oleellista on sähkökalusteiden ja johtimien kiinnitys ja sijoittelu sekä erityisesti vikavirtasuojauksen toiminta ja sähkökalusteiden sijoittelu märkätiloissa, joten tarkastuksessa keskitytään näihin seikkoihin.
Mitä kuntotarkastusraporttimme sisältää?
Servizin laatima kuntotarkastusraportti on kattava, selkeä ja havainnollinen. Raportti antaa perusteellisen kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta, korjaustarpeista sekä kiinteistön eri aikakausiin kohdistuvista ominaisuuksista ja riskeistä. Raporttimme sisältää aina myös talon huoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotka ovat hyödyllisiä erityisesti uusille omakotitaloasujille.
Raportti sisältää
- kaikkien rakenneosien tarkastetut kohdat tarkastuslistan muodossa
- tarkastuksessa ilmenneet huomiot
- käyttöturvallisuus- ja terveysriskit
- havainnollistavat kuvat havaituista puutteista tai riskeistä
- suositukset korjaustoimenpiteistä
- suositukset mahdollisista lisätutkimuksista
- ohjeita kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon
Näin omakotitalon kuntotarkastus etenee
1. Tilausvahvistus ja valmistautuminen
Vahvistamme tilaajalle tarkastajan yhteystiedot ja lähetämme linkin esitietolomakkeelle. Kohteen myyjälle tai omistajalle toimitamme valmistautumisohjeet sekä tarvittavat tiedot tarkastusta varten.
Ennen tarkastusta lähetämme tilaajalle sopimusehdot hyväksyttäviksi.
2. Kohteen taustatietoihin perehtyminen
Perehdymme ennen tarkastusta kohteen teknisiin tietoihin, rakennuspiirustuksiin, korjaushistoriaan ja muihin saatavilla oleviin asiakirjoihin.
3. Tarkastus kohteessa
Tarkastaja käy rakennuksen läpi sovitun tarkastuslaajuuden mukaisesti. Omakotitalon kuntotarkastus kestää kohteesta riippuen tyypillisesti 2–4 tuntia.
4. Havainnot ja kuntotarkastusraportti
Tarkastuksen keskeiset havainnot käydään suullisesti läpi paikan päällä. Tilaaja saa lisäksi kattavan kirjallisen kuntotarkastusraportin 48 tunnin kuluessa tarkastuksesta.
5. Raportin läpikäynti ja jatkokysymykset
Vastaamme raporttia koskeviin jatkokysymyksiin mielellämme sähköpostitse tai puhelimitse.
6. Asiakastyytyväisyyden seuranta
Lähetämme raportin toimittamisen jälkeen tilaajalle asiakastyytyväisyyskyselyn. Palautteen avulla kehitämme palveluamme jatkuvasti.
Omakotitalon kuntotarkastus kokeneelta asiantuntijalta
Satpa toteuttaa omakotitalojen, paritalojen ja erillistalojen kuntotarkastuksia asuntokaupan yhteydessä. Tarkastuksen tavoitteena on antaa ostajalle ja myyjälle puolueeton ja selkeä kokonaiskuva rakennuksen kunnosta, mahdollisista riskirakenteista sekä korjaus- ja lisätutkimustarpeista.
Pidämme tärkeänä avointa vuoropuhelua tarkastuksen kaikissa vaiheissa. Tarkastaja käy keskeiset havainnot läpi paikan päällä ja kertoo ymmärrettävästi, mita ne tarkoittavat rakennuksen kunnon ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden kannalta.
Tarkastuksesta laaditaan kattava kirjallinen raportti, johon kootaan olennaiset havainnot, havaitut puutteet, mahdolliset riskit ja suositellut toimenpiteet. Tilaaja voi olla yhteydessä tarkastajaan myös raportin toimittamisen jälkeen, jos havainnoista tai raportin sisällöstä herää kysymyksiä.
Tilaa omakotitalon kuntotarkastus tai pyydä lisätietoja kohteeseesi sopivasta tarkastuspalvelusta.
Usein kysyttyä omakotitalon kuntotarkastuksesta
Milloin omakotitalon kuntotarkastus kannattaa tehdä?
Kuntotarkastus kannattaa tehdä ennen kaupantekoa tai siinä vaiheessa, kun kaupasta neuvotellaan. Näin havainnot voidaan ottaa huomioon ostopäätöksessä, hinnassa ja kaupan ehdoissa.
Kuka tilaa talon kuntotarkastuksen?
Tarkastuksen voi tilata myyjä, ostaja tai osapuolet yhdessä. Tilaajan, tarkastuksen laajuuden ja kustannusten jakamisen tulisi olla kaikkien osapuolten tiedossa ennen tarkastusta.
Kuinka kauan omakotitalon kuntotarkastus kestää?
Kesto riippuu rakennuksen koosta, iästä, rakenteista ja tarkastuslaajuudesta. Tarkka aika-arvio annetaan kohteen tietojen perusteella.
Avataanko rakenteita kuntotarkastuksessa?
Kuntotarkastus tehdään pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin. Mahdollisista rakenneavauksista ja muista lisätutkimuksista sovitaan erikseen palvelun sisällön mukaisesti.
Paljastaako kuntotarkastus kaikki talon viat?
Ei. Tarkastus perustuu tarkastushetkellä näkyviin ja saavutettavissa oleviin rakenteisiin sekä käytettävissä oleviin asiakirjoihin. Piilevien vaurioiden selvittäminen voi vaatia tarkempia kuntotutkimuksia.
Miten vanhan talon kuntotarkastus eroaa uudemman talon tarkastuksesta?
Vanhan talon tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusajankohdalle tyypillisiin rakenteisiin, tehtyihin korjauksiin ja teknisten järjestelmien ikään. Havaintoja arvioidaan suhteessa talon ikään ja rakennustapaan.
Mitä ostajan kannattaa huomioida kuntotarkastuksessa?
Ostajan kannattaa tutustua esitietoihin, osallistua tarkastukseen mahdollisuuksien mukaan ja lukea raportti kokonaisuudessaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suositeltuihin lisätutkimuksiin ja korjaustarpeisiin ennen kauppaa.