Mitä tapahtuu jos asuntokaupan kuntotarkastuksessa löytyy vikoja?

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa löydetyt viat eivät automaattisesti kaada kauppaa tai tarkoita, että asunto on huono ostos. Kuntotarkastuksen tehtävä on dokumentoida havainnot valokuvien kanssa ja antaa suosituksia korjaustoimenpiteistä. Löydökset antavat sekä ostajalle että myyjälle selkeän kuvan asunnon kunnosta, jolloin kauppahinnasta voidaan neuvotella realistisesti ja molemmat osapuolet tietävät, mihin sitoutuvat.

Tietämättömyys löydöksistä maksaa sinulle enemmän kuin itse korjaukset

Kun kuntotarkastuksen raportti jää lukematta huolella tai löydöksiä ei oteta vakavasti neuvotteluissa, ostaja kantaa kaikki korjauskustannukset yksin kaupanteon jälkeen. Raportti erittelee havainnot ja antaa arvion korjausten kiireellisyydestä, mikä on suoraan hyödynnettävää tietoa kauppahintaneuvotteluissa. Käy raportti läpi kohta kohdalta ja nosta merkittävät löydökset pöydälle ennen kuin kauppakirja allekirjoitetaan.

Epäselvä vastuunjako myyjän ja ostajan välillä johtaa riitaan kaupanteon jälkeen

Monessa asuntokaupassa riita syntyy juuri siitä, että kummallakaan osapuolella ei ole ollut selkeää kuvaa asunnon kunnosta ennen kauppaa. Kuntotarkastuksen raportti toimii molemmille osapuolille yhteisenä totuutena siitä, mitä tarkastushetkellä on havaittu. Kun löydökset on kirjattu ja valokuvattu, vastuukysymykset on huomattavasti helpompi ratkaista sekä ennen kauppaa että mahdollisten myöhempien erimielisyyksien yhteydessä.

Mitä kuntotarkastuksessa löydetyt viat tarkoittavat käytännössä?

Kuntotarkastuksessa löydetyt viat ovat kirjallisesti dokumentoituja havaintoja asunnon rakenteista, pintarakenteista ja teknisistä järjestelmistä. Raportti kuvaa havainnot valokuvien kanssa ja antaa suosituksia siitä, mitkä korjaukset ovat kiireellisiä ja mitkä voidaan tehdä myöhemmin. Löydökset eivät ole tuomio asunnolle, vaan tietoa päätöksenteon tueksi.

Viat luokitellaan yleensä kiireellisyyden mukaan. Jokin havainto voi vaatia välitöntä toimenpidettä, kuten kosteusvaurio märkätilassa, kun taas toinen voi olla normaalia rakennuksen ikääntymistä, joka ei vaadi kiireellistä reagointia. Raportti voi sisältää myös yleisen tason arvion suurempien töiden kustannuksista, mutta ei tarkkoja kustannusarvioita.

Ostajan kannattaa lukea raportti kokonaan eikä vain katsoa yhteenvetoa. Yksittäinen havainto saa aina enemmän merkitystä, kun sen lukee asiayhteydessään, eikä pelkästään otsikkotasolla.

Voiko asuntokauppa kaatua kuntotarkastuksen löydösten takia?

Kyllä, kauppa voi kaatua, mutta se on harvinaista. Useimmiten löydökset johtavat kauppahintaneuvotteluihin tai sovittuihin korjauksiin ennen kaupantekoa. Kauppa kaatuu yleensä vain silloin, kun löydökset ovat niin vakavia, että ostaja ei halua sitoutua kohteeseen edes alennetulla hinnalla.

Kuntotarkastus ei ole este kaupalle, vaan työkalu. Jos tarkastuksessa havaitaan merkittäviä rakenteellisia ongelmia tai laajempia kosteusvaurioita, ostajalla on tietysti oikeus harkita päätöstään uudelleen. Tämä on juuri se tilanne, jota varten kuntotarkastus tehdään.

Myyjän näkökulmasta kuntotarkastus ennen myyntiä on myös suoja. Kun asunnon kunto on selvitetty etukäteen, myyjä voi hinnoitella kohteen realistisesti eikä joudu yllättymään ostajan vaatimuksista kaupanteon jälkeen.

Kuka on vastuussa korjauksista, myyjä vai ostaja?

Vastuunjako riippuu siitä, milloin vika on havaittu ja mitä kauppakirjaan on kirjattu. Jos vika on dokumentoitu kuntotarkastusraportissa ennen kauppaa, ostaja on tietoinen siitä ja ottaa sen huomioon päätöksessään. Myyjä on vastuussa vioista, joita ei ole ilmoitettu ostajalle ennen kauppaa.

Käytännössä kuntotarkastusraportti toimii molempien osapuolten suojana. Kun havainnot on kirjattu selkeästi, on helpompi sopia siitä, kuka korjaa ja milloin. Yleinen käytäntö on, että myyjä joko korjaa havaitut ongelmat ennen kauppaa tai kauppahinnasta vähennetään korjauksiin varattava summa.

Jos korjauksista ei sovita erikseen, ostaja ottaa vastuun raporttiin kirjatuista löydöksistä kaupanteon hetkellä. Tämän takia on tärkeää, että ostaja ymmärtää raportin sisällön ennen allekirjoittamista.

Miten vikoja voidaan hyödyntää kauppahintaneuvotteluissa?

Kuntotarkastusraportin löydökset ovat konkreettinen peruste pyytää alennusta kauppahinnasta. Raportti antaa arvion korjausten kiireellisyydestä ja suurempien töiden kustannuksista yleisellä tasolla, mikä antaa neuvotteluille faktuaalisen pohjan tunteiden sijaan.

Neuvotteluissa kannattaa erottaa toisistaan kiireelliset korjaukset ja sellaiset, jotka voidaan tehdä myöhemmin. Kiireelliset korjaukset, kuten kosteusvaurio tai toimintahäiriö lämmitysjärjestelmässä, ovat vahvempi peruste hinnanalennukselle kuin normaaliin kulumiseen liittyvät havainnot.

Raportti ei anna tarkkoja euromääriä, mutta se antaa suunnan. Tarvittaessa voit pyytää tarjouksen kuntotarkastuksesta ennen neuvotteluja, jolloin sinulla on tarkempi kuva todellisista kustannuksista neuvottelujen tueksi.

Mitä tapahtuu, jos vika löytyy vasta kaupanteon jälkeen?

Jos vika löytyy kaupanteon jälkeen eikä sitä ole mainittu kuntotarkastusraportissa tai myyjä ei ole ilmoittanut siitä etukäteen, ostajalla voi olla oikeus vaatia hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Tämä edellyttää yleensä, että vika on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä.

Tilanne on oikeudellisesti monimutkaisempi kuin se, jossa asiat selvitetään ennen kauppaa. Riita-asioissa näyttötaakka on usein ostajalla, eli ostajan on osoitettava, että vika on ollut olemassa ennen kauppaa. Tämä voi olla hankalaa ilman asiantuntijan lausuntoa.

Kaupanteon jälkeen tehtävä lisäselvitys, kuten kuntotutkimus tai märkätilatarkastus, voi auttaa selvittämään vian alkuperän ja iän. Tällaiset tutkimukset tuottavat dokumentoitua tietoa, joka voidaan esittää tarvittaessa myös oikeudellisessa prosessissa.

Milloin kannattaa tilata uusi kuntotarkastus ennen kauppaa?

Uusi kuntotarkastus kannattaa tilata, jos olemassa oleva tarkastusraportti on yli muutaman vuoden vanha, asunnossa on tehty merkittäviä remontteja tarkastuksen jälkeen tai jos aiemmassa raportissa on jätetty jokin osa-alue tarkastamatta. Tuore raportti vastaa asunnon nykyistä kuntoa.

Myös silloin, kun aiempi tarkastus on tehty suppeampana, kannattaa harkita kattavampaa selvitystä. Esimerkiksi märkätilatarkastus tai lämpökameratarkastus voi paljastaa sellaisia havaintoja, joita perustarkkuudella tehdyssä kuntotarkastuksessa ei ole voitu selvittää.

Myyjälle uusi kuntotarkastus ennen myyntiä on selkeä signaali avoimuudesta. Se vähentää epävarmuutta ostajan puolelta ja voi nopeuttaa kaupantekoa, koska ostaja voi tehdä päätöksensä luotettavan, ajantasaisen tiedon pohjalta.

Me Suomen Asiantuntijapalveluilla teemme asuntokaupan kuntotarkastuksia puolueettomasti sekä ostajan että myyjän tilanteisiin. Tarkastustyö, raportin laatiminen ja mahdolliset mittaukset, kuten kosteusmittaus, sisältyvät aina perushinnoitteluun. Kustannukset vaihtelevat tarkastuksen laajuuden ja kiinteistön koon mukaan. Meillä on 48 tunnin asiakaslupaus, eli saat vastauksen nopeasti, kun olet yhteydessä meihin. Jos sinulla on kysyttävää kuntotarkastuksesta tai haluat pyytää tarjouksen, ota meihin yhteyttä – autamme sinua löytämään tilanteeseen sopivan ratkaisun.

Lisää luettavaa

Miksi kylpyhuoneen ikä vaikuttaa kosteusriskiin?

Miten hulevesijärjestelmä toimii ja miksi se tukkeutuu?

Milloin salaojien tarkastus on syytä tehdä?

Mitä tapahtuu jos salaojat eivät toimi oikein?

Voiko märkätilatarkastuksen tehdä talvella?

Kannattaako salaojien tarkastus tehdä ennen remonttia?

Miten märkätilojen tarkastus eroaa omakotitalossa ja kerrostalossa?

Kuinka usein salaojat tulisi tarkastaa?

Milloin hulevesijärjestelmän tarkastus on erityisen tärkeää?