Kylmä lattia johtuu useimmiten puutteellisesta eristyksestä, lattialämmityksen viasta tai rakenteellisesta kylmäsillasta, joka johtaa lämpöä ulos. Lämpökuvauksella nämä syyt voidaan paikantaa tarkasti ilman rakenteiden purkamista. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset siitä, mitä lämpökamerakuvaus paljastaa lattian ongelmista.
Mistä kylmä lattia yleensä johtuu?
Kylmä lattia johtuu tyypillisesti yhdestä tai useammasta rakenteellisesta syystä: lattian alapuolinen eristys on puutteellinen, lattialämmitysjärjestelmässä on vika, tai rakenteessa on kylmäsilta, joka siirtää kylmää ulkoa sisälle. Myös ilmavuodot alapohjan liitoskohdissa voivat aiheuttaa tuntuvan kylmyyden.
Alapohjarakenne vaihtelee kiinteistön iän ja rakennustavan mukaan. Vanhemmissa taloissa eristepaksuudet ovat usein nykyvaatimuksia ohuemmat, ja ajan myötä eristekerros voi painua kasaan tai kostua, jolloin sen lämmöneristyskyky heikkenee merkittävästi. Maanvaraisessa betonilaatassa kylmyys voi myös johtua siitä, ettei lämpöeristettä ole alkujaan sijoitettu laatan alle riittävästi. Vesikiertoinen tai sähköinen lattialämmitys puolestaan voi vioittua paikallisesti niin, että tietty alue jää muuta lattiaa kylmemmäksi ilman, että se näkyy silmälle millään tavalla.
Miten lämpökuvaus paljastaa lattian ongelmat?
Lämpökuvaus paljastaa lattian ongelmat mittaamalla pinnan lämpötilaeroja infrapunakameralla. Kun lattian eri kohdissa on poikkeavia lämpötiloja, kamera tallentaa ne värikoodattuina kuvina, joista näkee selvästi, missä lämpö karkaa tai missä kylmä alue sijaitsee.
Lämpökamerakuvaus perustuu siihen, että rakenteiden pintalämpötilat vaihtelevat sen mukaan, miten hyvin lämpö siirtyy tai eristys toimii. Kylmäsilta tai eristevika näkyy kuvassa selvästi viileämpänä alueena muuhun lattiapintaan verrattuna. Lattialämmityksen toimivuus on erityisen helppo tarkistaa: toimivasta järjestelmästä näkee lämpöjakautuman tasaisuuden, ja mahdolliset katkeamat tai heikot kohdat erottuvat kuvasta välittömästi. Tämä tekee lämpökuvauksesta huomattavasti tarkemman menetelmän kuin pelkkä käsin tunnustelu tai silmämääräinen arviointi.
Mitä lämpökuvauksessa käytännössä tapahtuu?
Lämpökuvauksessa asiantuntija käy tilat läpi infrapunakameralla ja kuvaa lattian sekä tarvittaessa seinä- ja kattopinnat. Kuvaus edellyttää riittävää lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välillä, jotta ongelmat erottuvat selkeästi. Koko kuvaus kestää kiinteistön koosta riippuen yleensä yhdestä muutamaan tuntiin.
Ennen kuvausta tilojen tulisi olla normaalissa käyttölämpötilassa ja ikkunat sekä ovet suljettuina muutaman tunnin ajan, jotta lämpötilaolosuhteet ovat vakaat. Asiantuntija kirjaa havainnot järjestelmällisesti ja valokuvaa poikkeamat sekä lämpökamerakuvana että tavallisena valokuvana. Tämä dokumentaatio muodostaa perustan myöhemmin laadittavalle raportille. Kuntotarkastuksissa tehdään aina kirjallinen raportti havainnoista, joten tulokset ovat selkeästi jäljitettävissä ja hyödynnettävissä korjaussuunnittelussa.
Löytääkö lämpökuvaus myös kosteusvauriot lattian alla?
Lämpökuvaus voi viitata kosteusvaurioon lattian alla, koska kosteat rakenteet käyttäytyvät lämpöteknisesti eri tavalla kuin kuivat. Kosteus muuttaa materiaalin lämmönjohtavuutta ja voi näkyä kuvassa poikkeavana lämpötilapiirteenä. Kosteusvaurion varmentamiseen tarvitaan kuitenkin aina erillinen kosteusmittaus.
Lämpökuvaus on siis hyvä ensivaiheen työkalu, joka osoittaa, missä kohdissa tarkempi tutkimus on tarpeen. Jos kuvassa näkyy epäilyttävä alue, asiantuntija voi tehdä kohdennetun kosteusmittauksen juuri siihen kohtaan. Tämä yhdistelmä on tehokas tapa selvittää lattian tila ilman turhaa purkutyötä. Sisäilman laadun mittaus voidaan tarvittaessa liittää samaan kuntotarkastukseen, sillä kosteusvauriot vaikuttavat usein myös sisäilmaan.
Milloin lämpökuvaus kannattaa teettää?
Lämpökuvaus kannattaa teettää talvikaudella tai muulloin, kun ulko- ja sisälämpötilojen ero on vähintään 15 astetta. Tällöin lämpökamerakuvaus antaa selkeimmät ja luotettavimmat tulokset. Hyvä ajankohta on myös ennen asuntokauppaa tai suurempaa remonttia, jolloin rakenteiden kunto halutaan selvittää kattavasti.
Käytännössä lämpökuvauksen teettäminen on perusteltua seuraavissa tilanteissa:
- Lattia tuntuu selvästi kylmältä tai epätasaisesti lämpimältä
- Lattialämmitys ei tunnu toimivan kunnolla kaikilla alueilla
- Epäillään eristevikaa tai kylmäsiltaa alapohjarakenteessa
- Asuntokaupan kuntotarkastuksessa halutaan selvittää rakenteiden lämpötekninen kunto
- Kiinteistössä on havaittu kosteusongelmia tai huonon sisäilman merkkejä
Huono sisäilma ja kylmät lattiat liittyvät usein toisiinsa, koska ilmavuodot alapohjasta voivat tuoda mukanaan epäpuhtauksia tai kosteutta. Lämpökuvaus auttaa paikantamaan nämä vuotokohdat ennen kuin ne aiheuttavat laajempaa haittaa.
Mitä lämpökuvausraportista selviää?
Lämpökuvausraportista selviävät kaikki kuvauksessa havaitut poikkeamat: missä kohdissa lämpötila poikkeaa normaalista, miltä alue näyttää sekä lämpökamerakuvana että tavallisena valokuvana ja mitä havainto todennäköisesti tarkoittaa rakenteen kannalta. Raportti sisältää myös suositukset jatkotoimenpiteistä.
Raportti on laadittu niin, että se palvelee sekä kiinteistön omistajaa että mahdollisia korjaustöitä tekeviä ammattilaisia. Havainnoista kerrotaan selkeästi, mitkä vaativat välittömiä toimenpiteitä ja mitkä ovat seurattavia kohtia. Raportissa voidaan antaa arvio korjausten kiireellisyydestä sekä yleisellä tasolla kuvaus siitä, minkä tyyppisiä korjaustoimenpiteitä tarvitaan, mutta tarkkoja kustannusarvioita ei anneta, koska ne vaihtelevat rakennuskohtaisesti merkittävästi.
Raportti toimii myös dokumenttina: se todentaa kiinteistön tilan tiettynä ajankohtana, mikä on arvokasta esimerkiksi asuntokaupassa tai vakuutusasioissa. Me Suomen Asiantuntijapalveluilla toimitamme raportin 48 tunnin kuluessa kuntotarkastuksesta, jotta tieto on käytettävissä nopeasti päätöksenteon tueksi – ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät täältä.