Hankesuunnittelu vähentää korjaushankkeen riskejä merkittävästi, koska se pakottaa selvittämään rakennuksen todellisen kunnon, korjaustarpeet ja kustannuspuitteet ennen kuin yhtäkään urakoitsijaa kilpailutetaan. Ilman hankesuunnitteluvaihetta taloyhtiö tekee päätöksiä puutteellisen tiedon varassa, mikä johtaa helposti yllätyskuluihin, aikataulujen venymiseen ja epäonnistuneisiin korjauksiin. Alla käymme läpi tärkeimmät hankesuunnitteluun liittyvät kysymykset, joita taloyhtiöissä ja kiinteistönomistajien piirissä useimmiten pohditaan.
Mitä hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään?
Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään rakennuksen tai sen osakokonaisuuden tekninen kunto, korjaustarpeiden laajuus, alustavat toteutusvaihtoehdot sekä hankkeen tavoitteet ja reunaehdot. Vaiheen tarkoituksena on tuottaa riittävä tieto siitä, onko korjaushanke ylipäätään tarkoituksenmukainen ja missä laajuudessa se kannattaa toteuttaa.
Käytännössä hankesuunnitteluun kuuluu useita rinnakkaisia selvityskokonaisuuksia. Rakenteiden kuntotutkimus paljastaa, missä kunnossa kantavat rakenteet, julkisivut, vesikatto ja alapohja ovat. Putkiston kuntotutkimus kertoo, kuinka paljon käyttöikää vesijohdoissa ja viemäreissä on jäljellä ennen pakollista uusimista. LVI-tekniikan kartoitus täydentää kuvaa talotekniikan nykytilasta.
Samalla selvitetään kiinteistön historia: aiemmat korjaukset, tehdyt kuntoarviot ja mahdolliset reklamaatiot. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida, mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä, mitkä voidaan ajoittaa myöhemmäksi ja mitkä voidaan kenties yhdistää samaan urakkaan kustannustehokkuuden parantamiseksi. Taloyhtiön kuntoarviot toimivat usein hankesuunnittelun lähtöaineistona, ja niiden päivittäminen ennen hankesuunnittelua on hyvä käytäntö.
Miten hankesuunnittelu vähentää yllättäviä lisäkustannuksia?
Hankesuunnittelu vähentää yllättäviä lisäkustannuksia, koska se muuttaa tuntemattomat riskit tunnetuiksi tekijöiksi ennen urakkasopimusten allekirjoittamista. Kun rakenteiden kunto ja korjauslaajuus on dokumentoitu kuntotarkastuksilla, urakoitsijat voivat hinnoitella tarjouksensa realistisesti eikä lisätöiden tarve tule yllätyksenä työmaan edetessä.
Lisäkustannukset syntyvät tyypillisesti kahdesta syystä: joko korjaustarve on laajempi kuin alun perin arvioitiin, tai korjausmenetelmä osoittautuu sopimattomaksi todelliseen tilanteeseen. Hankesuunnittelu torjuu molemmat ongelmat. Kun rakenteiden kuntotutkimus tehdään ennen suunnittelua, rakenneavauksista saadut havainnot dokumentoidaan valokuvineen ja niiden perusteella annetaan suositukset korjaustoimenpiteistä. Näin suunnittelija voi valita oikeaan tilanteeseen sopivan ratkaisun.
Hankesuunnittelu auttaa myös priorisoimaan toimenpiteet. Kaikkea ei tarvitse korjata kerralla, ja oikea ajoitus voi pienentää kokonaiskustannuksia huomattavasti. Raportissa voidaan antaa arvio korjausten kiireellisyydestä ja suurempien töiden kustannuksista yleisellä tasolla, mikä auttaa taloyhtiötä varautumaan tuleviin hankkeisiin pitkäjänteisesti ilman hätiköityjä päätöksiä.
Mitä tapahtuu, jos korjaushanke aloitetaan ilman hankesuunnittelua?
Ilman hankesuunnittelua aloitettu korjaushanke etenee usein puutteellisiin lähtötietoihin perustuen, mikä johtaa suunnitelmien muutoksiin, lisätöihin ja aikataulujen venymiseen kesken urakan. Pahimmillaan valittu korjausmenetelmä ei sovi rakennuksen todelliseen tilanteeseen, ja työ joudutaan tekemään osittain uudelleen.
Käytännön esimerkkejä tästä on runsaasti. Putkiremontti voidaan aloittaa ilman putkiston kuntotutkimusta, jolloin työn edetessä paljastuu, että vauriot ulottuvat laajemmalle alueelle kuin suunnitelmissa ennakoitiin. Julkisivuremontti voidaan käynnistää ilman kattavaa rakenteiden kuntotutkimusta, ja rakenneavauksissa löytyy kosteusvaurioita, jotka muuttavat koko toteutustavan.
Ilman hankesuunnittelua taloyhtiö menettää myös neuvotteluasemansa. Kun korjaustarve on akuutti eikä vaihtoehtoisia toteutustapoja ole ehditty selvittää, joudutaan hyväksymään ensimmäinen tarjous ilman vertailua. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdyt selvitykset sen sijaan antavat isännöitsijälle ja hallitukselle vahvan pohjan kilpailuttaa urakka tasavertaisesti ja valita kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto.
Kuka vastaa hankesuunnittelusta taloyhtiössä?
Taloyhtiössä hankesuunnittelusta vastaa hallitus yhdessä isännöitsijän kanssa, mutta varsinaisen teknisen selvitystyön tekevät ulkopuoliset asiantuntijat. Hallituksen tehtävä on päättää hankesuunnittelun käynnistämisestä, hyväksyä tavoitteet ja viedä tulokset yhtiökokouksen päätettäväksi.
Tekninen asiantuntija, kuten rakennus- tai LVI-insinööri, vastaa kuntotutkimusten ja kuntoarvioiden tekemisestä sekä niiden tulosten raportoinnista. Isännöitsijä koordinoi prosessia ja huolehtii siitä, että tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja että osakkeenomistajat saavat riittävästi tietoa hankkeen etenemisestä.
Suuremmissa hankkeissa mukaan voidaan ottaa myös hankepäällikkö tai rakennuttajakonsultti, joka ohjaa koko prosessia suunnittelusta toteutukseen. Tärkeintä on, että tekninen asiantuntemus on puolueetonta ja riippumatonta urakoitsijoista. Me Suomen Asiantuntijapalveluissa teemme taloyhtiön kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia juuri tähän tarkoitukseen, puolueettomasti ja ammattitaitoisesti – ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Milloin hankesuunnittelu kannattaa aloittaa?
Hankesuunnittelu kannattaa aloittaa vähintään yhdestä kahteen vuotta ennen korjaushankkeen suunniteltua käynnistymistä. Tämä antaa riittävästi aikaa teknisten selvitysten tekemiseen, suunnittelulle, rahoituksen järjestämiselle ja kilpailuttamiselle ilman kiirettä.
Käytännössä paras lähtökohta on ajantasainen taloyhtiön kuntoarvio, joka antaa kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta ja tulevien korjausten ajoituksesta. Jos kuntoarviossa todetaan, että jokin rakenne tai tekninen järjestelmä lähestyy käyttöikänsä loppua, hankesuunnittelu on syytä aloittaa viipymättä.
Akuuteissa tilanteissa, kuten vesivahingon tai rakennevaurion jälkeen, hankesuunnittelu käynnistyy nopeammin. Silloinkaan ei kuitenkaan pidä ohittaa selvitysvaihetta kokonaan, sillä kiireessä tehdyt päätökset johtavat helposti epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Lue lisää aiheesta hankesuunnittelu taloyhtiössä, jossa käymme läpi prosessin vaiheet hallituksen ja isännöitsijän näkökulmasta.
Mitä asiakirjoja laadukas hankesuunnittelu tuottaa?
Laadukas hankesuunnittelu tuottaa joukon konkreettisia asiakirjoja, jotka toimivat suunnittelun, kilpailutuksen ja päätöksenteon pohjana koko hankkeen ajan. Keskeisimmät asiakirjat ovat hankesuunnitelma, kuntotutkimusraportit sekä alustava korjausohjelma.
Hankesuunnittelun tuottamat asiakirjat ovat tyypillisesti seuraavat:
- Kuntotutkimusraportit rakenteiden, putkiston tai muiden selvitettyjen osa-alueiden osalta, joissa havainnot on dokumentoitu valokuvineen ja joissa annetaan suositukset korjaustoimenpiteistä sekä arvio korjausten kiireellisyydestä.
- Hankesuunnitelma, jossa määritellään hankkeen laajuus, tavoitteet, toteutusvaihtoehdot ja alustava aikataulu.
- Korjausohjelma, joka esittää toimenpiteiden priorisointijärjestyksen ja ajoituksen pidemmälle aikavälille.
- Kustannusarvio yleisellä tasolla, joka antaa hallitukselle ja osakkaille käsityksen hankkeen suuruusluokasta ilman sitovia lukuja.
- Yhtiökokouksen päätösaineisto, joka kokoaa hankesuunnittelun tulokset selkeään ja ymmärrettävään muotoon osakkeenomistajien päätöksentekoa varten.
Nämä asiakirjat eivät ole pelkästään hallinnollisia dokumentteja. Ne ovat konkreettisia työkaluja, joiden avulla hanke pysyy hallinnassa suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti. Hyvin tehty hankesuunnittelu näkyy loppujen lopuksi siinä, että korjaushanke valmistuu sovitussa aikataulussa, sovitulla laajuudella ja ilman ikäviä yllätyksiä.
Haluatko varmistaa, että taloyhtiönne korjaushanke lähtee liikkeelle oikealta pohjalta? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme — autamme teitä hankesuunnittelun kaikissa vaiheissa ammattitaitoisesti ja puolueettomasti.