Sisäilman olosuhdemittaus – mitä lämpötila ja kosteus kertovat?

Lämpötila ja kosteus kertovat sisäilman laadusta ja siitä, onko rakennuksen sisäympäristö terveellinen ja viihtyisä vai altistaako se asukkaat haitallisille olosuhteille. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin rakennus toimii ja pysyy kunnossa, sekä siihen, miten asukkaat voivat. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset sisäilman olosuhdemittauksesta ja siitä, mitä mittaustulokset tarkoittavat käytännössä.

Mitä lämpötila ja kosteus kertovat sisäilman laadusta?

Lämpötila ja kosteus ovat sisäilman laadun mittauksen perustekijöitä, jotka paljastavat rakennuksen toimivuudesta ja mahdollisista ongelmista enemmän kuin pelkkä silmämääräinen tarkastelu. Lämpötila kertoo, onko lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä tasapainossa, kun taas kosteus paljastaa, kertyykö rakenteisiin tai pinnoille haitallista kosteutta.

Kun sisäilman suhteellinen kosteus on jatkuvasti liian korkea, se luo otolliset olosuhteet home- ja mikrobikasvulle. Liian matala kosteus puolestaan kuivattaa limakalvoja ja voi aiheuttaa hengitystieoireita. Lämpötilaheittelyt taas voivat viitata eristysongelmiin, kylmäsiltoihin tai ilmanvaihdon puutteisiin. Yhdessä nämä mittaustulokset muodostavat kokonaiskuvan siitä, onko sisäympäristö terveellinen vai vaatiiko se toimenpiteitä. Sisäilman laadun mittaus kattaa nämä molemmat ulottuvuudet järjestelmällisesti.

Mikä on hyvä sisäilman lämpötila ja kosteus?

Hyvä sisäilman lämpötila on talvella 20–22 astetta ja kesällä enintään 25 astetta. Suhteellisen kosteuden tulisi pysyä välillä 30–60 prosenttia. Nämä arvot perustuvat Suomessa noudatettaviin asumisterveyden ohjeisiin ja varmistavat sekä asukkaiden hyvinvoinnin että rakenteiden kestävyyden.

Käytännössä tavoitearvoissa on jonkin verran joustoa tilojen käyttötarkoituksen mukaan. Makuuhuoneessa hieman viileämpi lämpötila, noin 18–20 astetta, tukee hyvää unta. Kylpyhuoneessa kosteus nousee hetkellisesti korkeammaksi, mutta toimiva ilmanvaihto huolehtii siitä, että kosteus poistuu nopeasti eikä jää rakenteisiin. Oleellista on, että arvot pysyvät tavoiterajoissa pitkäaikaisesti mitattuna, eivät vain yksittäisinä hetkinä.

Mitä liian korkea tai matala kosteus sisätilassa aiheuttaa?

Liian korkea sisäilman kosteus, yli 60–70 prosenttia pitkäaikaisesti, voi aiheuttaa homeen kasvua pinnoille ja rakenteisiin, kosteusvaurioita sekä hengitystieoireita asukkaille. Liian matala kosteus, alle 25–30 prosenttia, kuivattaa limakalvoja, ärsyttää silmiä ja voi pahentaa hengitystiesairauksia.

Korkea kosteus on erityisen haitallista talvella, kun kylmät ulkorakenteet ja lämmin sisäilma kohtaavat. Kosteuden tiivistyessä kylmille pinnoille syntyy olosuhteet, jotka voivat johtaa rakennusvaurioihin ajan myötä. Tällaiset ongelmat näkyvät usein ensin ikkunoiden huurtumisena tai hajuna, mutta varsinaiset vauriot syntyvät rakenteissa, joihin ei näe ilman tarkempia mittauksia tai lämpökamerakuvausta. Matala kosteus taas on tyypillistä talvella, kun ulkoilma on kuivaa ja rakennuksia lämmitetään voimakkaasti ilman kosteuden lisäystä.

Miten sisäilman olosuhdemittaus käytännössä tehdään?

Sisäilman olosuhdemittaus tehdään sijoittamalla mitattaviin tiloihin kalibroituja mittauslaitteita, jotka rekisteröivät lämpötilaa ja suhteellista kosteutta jatkuvasti tietyn ajanjakson ajan. Mittauslaitteet keräävät dataa automaattisesti, jolloin tulokset kuvaavat todellisia olosuhteita eri vuorokaudenaikoina ja eri sääolosuhteissa.

Mittauksen yhteydessä voidaan hyödyntää myös lämpökamerakuvausta, joka paljastaa pintojen lämpötilaeroja ja auttaa paikantamaan kylmäsiltoja, eristepuutteita tai kosteuden tiivistymiskohtia. Lämpökamera ei mittaa kosteutta suoraan, mutta se osoittaa riskikohdat, joihin kohdistetaan tarkempia kosteusmittauksia. Yhdessä nämä menetelmät antavat kattavan kuvan rakennuksen sisäilman olosuhteista ja mahdollisista ongelmakohdista. Me dokumentoimme havainnot valokuvin ja laadimme mittauksista selkeän raportin, jossa annamme suositukset tarvittavista toimenpiteistä.

Milloin sisäilman olosuhdemittaus kannattaa teettää?

Sisäilman olosuhdemittaus kannattaa teettää silloin, kun asukkailla on toistuvia oireita kuten väsymystä, päänsärkyä tai hengitystieoireita, joille ei löydy muuta selitystä. Mittaus on aiheellinen myös ennen asuntokauppaa, kosteusvaurioepäilyn yhteydessä tai kun rakennus on vanhempi eikä sen kuntoa tunneta tarkasti.

Erityisen hyödyllinen mittaus on tilanteissa, joissa huono sisäilma on jo herättänyt epäilyksiä mutta oireiden syytä ei ole pystytty selvittämään. Mittausjakso talvella on usein kaikkein paljastavin, koska silloin rakennuksen lämmitys, ilmanvaihto ja ulkoilman kylmyys asettavat sisäilman olosuhteille suurimmat haasteet. Kiinteistösijoittajille ja taloyhtiöille säännöllinen olosuhdeseuranta on myös ennakoivaa kiinteistönpitoa, joka auttaa tunnistamaan ongelmat ennen kuin ne kehittyvät kalliiksi vaurioiksi.

Kuinka kauan olosuhdemittauksen tulee kestää luotettavan tuloksen saamiseksi?

Luotettavan tuloksen saamiseksi sisäilman olosuhdemittauksen tulisi kestää vähintään 7 vuorokautta. Lyhyempi mittausaika voi antaa harhaanjohtavan kuvan, koska lämpötila ja kosteus vaihtelevat merkittävästi vuorokaudenajan, asukkaiden toiminnan ja ulkosääolosuhteiden mukaan.

Viikon mittausjakso kattaa riittävästi erilaisia tilanteita: arkipäivien ja viikonlopun erot käytössä, yön ja päivän lämpötilavaihtelut sekä mahdolliset säämuutokset. Jos epäillään vakavampaa ongelmaa tai halutaan selvittää kausivaihtelun vaikutusta, mittausjaksoa voidaan pidentää useampaan viikkoon. Lyhytaikainen pistemittaus voi olla hyödyllinen nopean kartoituksen välineenä, mutta se ei korvaa jatkuvaa seurantaa silloin, kun tavoitteena on selvittää sisäilman todellinen tila ja sen vaikutus asumisterveyteen. Lisätietoja mittauspalveluista saa ottamalla yhteyttä asiantuntevaan mittaustiimiin.

Lisää luettavaa

Kellarin kosteus – mistä se voi johtua ja miten syy selvitetään?

Milloin rakenteita pitää avata rakennuksen kunnon selvittämiseksi?

Kylpyhuoneen laatta kopisee – mitä havainto voi tarkoittaa?

Tunkkainen sisäilma kotona – mistä selvittäminen kannattaa aloittaa?

Salaojien tarkastus – mitä siinä tehdään ja milloin se kannattaa tilata?

Märkätilätarkastus ennen asunnon ostamista – milloin se on tarpeen?

Kosteutta sokkelin vieressä – salaojaongelma vai puutteellinen sadevesien ohjaus?

Talon vierelle jää vettä – mitä rakennuksen omistajan kannattaa selvittää?

Mistä tietää, toimivatko talon salaojat?