Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen – mitä palveluihin kuuluu?

Hankesuunnittelu tarkoittaa rakennushankkeen tavoitteiden, laajuuden ja toteutettavuuden määrittelyä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä. Rakennuttamispalvelut puolestaan kattavat hankkeen johtamisen ja valvonnan suunnitteluvaiheesta aina rakentamisen loppuun asti. Yhdessä nämä kaksi palvelukokonaisuutta muodostavat perustan onnistuneelle rakennushankkeelle. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka nousevat esiin, kun hankesuunnittelu ja rakennuttaminen tulevat ajankohtaisiksi.

Mitä hankesuunnitteluvaiheessa tehdään?

Hankesuunnitteluvaiheessa määritellään rakennushankkeen tavoitteet, laajuus, aikataulu ja alustava kustannuskehys. Vaiheen tärkein tehtävä on selvittää, onko hanke ylipäätään kannattava ja toteutettavissa, sekä luoda selkeä pohja suunnittelulle ja rakentamiselle. Tässä vaiheessa tehdyt päätökset ohjaavat koko hanketta.

Käytännössä hankesuunnitteluvaiheessa kartoitetaan kiinteistön tai rakennuksen nykytila, tunnistetaan korjaus- tai rakentamistarpeet ja asetetaan konkreettiset tavoitteet lopputulokselle. Taloyhtiöissä tämä tarkoittaa usein sitä, että ensin tehdään kuntoarvio tai rakenteiden kuntotutkimus, jonka havaintojen pohjalta hankkeen laajuus hahmottuu. Kuntotutkimukset tarjoavat luotettavan lähtötiedon, jonka varaan suunnittelu voidaan rakentaa.

Hankesuunnitteluvaiheessa laaditaan myös hankesuunnitelma-asiakirja, joka sisältää tilaohjelmat, tekniset vaatimukset ja alustavan aikataulun. Tämä dokumentti toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi taloyhtiön yhtiökokouksessa tai sijoittajan hankearviossa. Lue lisää hankesuunnittelusta taloyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän näkökulmasta.

Mitä rakennuttamispalveluihin kuuluu käytännössä?

Rakennuttamispalvelut kattavat rakennushankkeen kokonaisvaltaisen johtamisen tilaajan puolesta. Tähän sisältyvät suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailuttaminen, sopimusneuvottelut, rakentamisen aikainen valvonta sekä hankkeen luovutus tilaajalle. Rakennuttaja toimii tilaajan edustajana ja varmistaa, että hanke toteutuu sovitussa laajuudessa, aikataulussa ja budjetissa.

Konkreettisesti rakennuttajan tehtäviin kuuluvat muun muassa:

  • Suunnitteluttaminen ja suunnittelijoiden koordinointi
  • Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta ja urakoitsijoiden kilpailuttaminen
  • Urakkaneuvottelut ja sopimusten valmistelu
  • Rakentamisen aikainen valvonta ja laadunvarmistus
  • Kustannus- ja aikatauluseuranta koko hankkeen ajan
  • Viranomaislupien ja -ilmoitusten hoitaminen
  • Vastaanottotarkastus ja takuuajan seuranta

Rakennuttamispalvelun laajuus vaihtelee hankkeen mukaan. Pienessä taloyhtiön putkiremontissa rakennuttaja voi hoitaa vain kilpailutuksen ja valvonnan, kun taas suuressa uudisrakennushankkeessa vastuu ulottuu koko projektin elinkaarelle.

Kuka tarvitsee hankesuunnittelu- ja rakennuttamispalveluita?

Hankesuunnittelu- ja rakennuttamispalveluita tarvitsevat kaikki, joilla on edessään merkittävä rakennus- tai korjaushanke mutta ei omaa osaamista tai resursseja sen johtamiseen. Tyypillisimpiä asiakkaita ovat taloyhtiöt, kiinteistösijoittajat, yritykset sekä julkiset organisaatiot, jotka tarvitsevat ulkopuolisen asiantuntijan varmistamaan hankkeen onnistumisen.

Taloyhtiöiden hallituksilla ja isännöitsijöillä on usein laaja vastuu mutta rajallinen tekninen asiantuntemus. Rakennuttamispalvelu tuo hallitukselle ammattimaisen kumppanin, joka hoitaa teknisen toteutuksen ja suojaa tilaajaa sopimusoikeudellisilta riskeiltä. Kiinteistösijoittajat puolestaan hyötyvät hankesuunnittelusta erityisesti silloin, kun he arvioivat ostettavan kohteen korjaustarvetta ja haluavat luotettavan kuvan tulevista investoinneista ennen kaupantekoa.

Myös yksityiset rakennuttajat, jotka rakennuttavat omakotitalon tai laajentavat nykyistä kiinteistöään, voivat hyötyä palvelusta merkittävästi. Rakentaminen on monivaiheinen prosessi, ja ammattimainen rakennuttaja auttaa välttämään kalliit virheet jo ennen kuin ensimmäistäkään lapiota on isketty maahan. Ota yhteyttä asiantuntijaan ja selvitä, miten palvelu sopii omaan hankkeeseen.

Miten hankesuunnittelu ja rakennuttaminen eroavat toisistaan?

Hankesuunnittelu on rakennushankkeen valmisteleva vaihe, jossa määritellään, mitä rakennetaan ja miksi. Rakennuttaminen on sen jälkeen alkava toteutusvaihe, jossa hanke viedään käytännössä maaliin. Yksinkertaistettuna: hankesuunnittelu vastaa kysymykseen ”mitä tehdään”, rakennuttaminen vastaa kysymykseen ”miten se tehdään”.

Hankesuunnittelu rakennushankkeen valmistelevana vaiheena tuottaa päätöksenteon pohjaksi hankesuunnitelma-asiakirjan, johon on kirjattu tavoitteet, laajuus ja alustavat reunaehdot. Vasta kun tämä asiakirja on hyväksytty, siirrytään rakennuttamisvaiheeseen, jossa varsinainen suunnittelu, kilpailutus ja rakentaminen käynnistyvät.

On tärkeää ymmärtää, että nämä kaksi vaihetta voivat olla saman palveluntarjoajan vastuulla tai ne voidaan hankkia erikseen. Taloyhtiöissä on yleistä, että hankesuunnittelu käynnistetään ensin itsenäisenä toimeksiantona, ja rakennuttajakonsultti kilpailutetaan erikseen vasta, kun hankkeen suunta on selvä.

Miksi ammattitaitoinen rakennuttaja säästää aikaa ja rahaa?

Ammattitaitoinen rakennuttaja säästää tilaajan aikaa ja rahaa, koska hän tunnistaa riskit ennen kuin ne realisoituvat, osaa kilpailuttaa urakat tehokkaasti ja valvoo, että sovittu laatu toteutuu. Ilman asiantuntevaa rakennuttamista hankkeet ajautuvat helposti aikatauluylityksiin, lisätöihin ja riitaisiin vastuukysymyksiin.

Kilpailutusosaaminen on yksi keskeisimmistä hyödyistä. Kokenut rakennuttaja tietää, millaisia urakka-asiakirjoja tarvitaan, miten tarjoukset vertaillaan oikeaoppisesti ja mitkä sopimusehdot suojaavat tilaajaa. Tämä estää tilanteet, joissa halvin tarjous osoittautuu lopulta kalleimmaksi lisätöiden takia.

Rakentamisen aikainen valvonta on toinen merkittävä tekijä. Kun rakennuttaja seuraa työn etenemistä säännöllisesti ja dokumentoi havainnot, mahdolliset virheet havaitaan ajoissa ennen kuin ne on peitetty rakenteisiin. Korjaaminen rakentamisen aikana on moninkertaisesti edullisempaa kuin jälkikäteinen purkaminen ja uudelleen rakentaminen. Taloyhtiöissä tämä korostuu erityisesti laajoissa korjaushankkeissa, kuten putkiston kuntotutkimukseen perustuvissa putkisaneerauksissa.

Mistä tietää, onko hankesuunnittelija pätevä?

Pätevän hankesuunnittelijan tunnistaa koulutuksesta, työkokemuksesta ja referensseistä. Keskeisiä merkkejä pätevyydestä ovat rakennusalan korkeakoulututkinto tai vastaava tekninen koulutus, kokemus vastaavanlaisista hankkeista sekä kyky esittää selkeitä ja perusteltuja suosituksia. Pätevä asiantuntija myös viestii avoimesti epävarmuuksista eikä lupaa enemmän kuin pystyy toimittamaan.

Käytännön vinkkejä pätevyyden arviointiin:

  1. Pyydä referenssejä vastaavanlaisista hankkeista ja ota yhteyttä aiempiin asiakkaisiin.
  2. Tarkista koulutus ja sertifioinnit esimerkiksi FISE-pätevyystietokannoista.
  3. Arvioi viestintätaitoja jo ensimmäisessä tapaamisessa: pätevä asiantuntija osaa selittää tekniset asiat ymmärrettävästi.
  4. Kysy prosessista ja siitä, miten hanke dokumentoidaan ja raportoidaan tilaajalle.
  5. Varmista puolueettomuus: hankesuunnittelijan ei tule olla sidoksissa urakoitsijoihin tai tavarantoimittajiin.

Puolueettomuus on erityisen tärkeää. Samoin kuin taloyhtiön kuntoarvioissa ja rakenteiden kuntotutkimuksissa asiantuntijan riippumattomuus on edellytys luotettaville tuloksille, myös hankesuunnittelussa tilaajan etu edellyttää, että suunnittelija toimii yksinomaan tilaajan puolesta ilman sidonnaisuuksia muihin hankkeen osapuoliin.

Onko sinulla rakennushanke suunnitteilla tai haluatko kartoittaa vaihtoehtosi? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme — autamme sinua löytämään oikean lähtökohdan hankkeellesi.

Lisää luettavaa

Kellarin kosteus – mistä se voi johtua ja miten syy selvitetään?

Milloin rakenteita pitää avata rakennuksen kunnon selvittämiseksi?

Kylpyhuoneen laatta kopisee – mitä havainto voi tarkoittaa?

Tunkkainen sisäilma kotona – mistä selvittäminen kannattaa aloittaa?

Salaojien tarkastus – mitä siinä tehdään ja milloin se kannattaa tilata?

Märkätilätarkastus ennen asunnon ostamista – milloin se on tarpeen?

Kosteutta sokkelin vieressä – salaojaongelma vai puutteellinen sadevesien ohjaus?

Talon vierelle jää vettä – mitä rakennuksen omistajan kannattaa selvittää?

Mistä tietää, toimivatko talon salaojat?